maanantai, 03 heinäkuu 2006 @ 20:23
Kirjoittaja: Mari
Katselukertoja 2.228
Pirjo Alajoen teos Naiseus
vedenjakajalla – kristillinen näkökulma feminismiin
(Uusi tie 2005) hyökkää feminismiä vastaan
syyttäen sitä androgyynisyyden edistämisestä,
työ- ja perhe-elämän yhdistämisestä
seuraavista syvistä ristiriidoista, yhden tulonsaajan
perhemallin purkamisesta, avioerojen ja aborttien kasvusta sekä
naisten ja lasten henkisen pahoinvoinnin lisääntymisestä.
"Kirkas pimeys" (Kirjaneliö, 1988) on kirjekokoelma, jonka runkona ovat Englannissa toimivan Normanbyn ortodoksisen naisluostarin edemenneen igumenian, äiti Maria Normanbyläisen lyhyt elämäkerta sekä katkelmat hänen eri puolille maailmaa kirjoittamista kirjeistään.
Kirjapajalta tänä vuonna (2005) ekumeenisen karmeliittayhteisön jäsenen Hannele Kivinen de Faun suomentamana ilmestynyt Ristin Johanneksen Laulujen laulu – Segovian luostarin ikoni kertoo on tekijänsä, kuuluisan 1500-luvun espanjalaisen mystikon teosten lyhyemmästä päästä. Se on nelikymmensäkeinen runo, joka on kirjoitettu Raamatun Laulujen laulua mukaellen kertomaan morsiamen – kristityn sielun ja sulhasen – Kristuksen välisestä rakkaudesta. Kirjapajan julkaisussa runoa lähestytään apuvälineenä libanonilaisten, bysanttilaista riitusta käyttävien (katolisten) karmeliittanunnien maalaama Ristin Johanneksen ikoni, jonka keski-ikonia reunustaa 25 Laulujen laulun säkeiden pohjalta maalattua pienoisikonia. Nämä kuvaavat sielun ja Kristuksen rakkaussuhdetta aina etsinnästä iankaikkiseen kirkkauteen saapumiseen asti. Runon alkutekstin, suomennoksen ja pienoisikoneiden lisäksi teos sisältää myös Hannele Kivinen de Faun selitykset sekä ikoneihin että Ristin Johanneksen tekstiin.